rekisterinumero:	VH15-018-0999
syntymäaika:	20.01.2015, 15v 3v 20.04.2015
rotu, sukupuoli:	Suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus:	Rautias, 160cm
painotus, taso:	Yleispainotus: HeA, 110cm
tuoja:	Viiru, VRL-06066
omistaja:	Jemiina, VRL-07412

    Palkittu suomenhevosvarsojen arviointitilaisuudessa SV-I palkinnolla 20.05.2015 3-vuotiaana

    Palkittu virtuaalisessa varsa-arvioinnissa VAR-I palkinnolla 15.07.2015 3-vuotiaana

    Palkittu kouluhevosvarsojen arviointitilaisuudessa KV-II palkinnolla 20.07.2015 3-vuotiaana

    Palkittu kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa KRJ-II palkinnolla 15.02.2016

    Palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ERJ-I palkinnolla 30.09.2017

Estevalmennus 17.7.2015, valmentajana narri, 354 sanaa
Milla oli tuttu tapaus valmennuksessa, olin häntä valmentanut jo pariin otteeseen hannovertammansa kanssa. Tällä kertaa vuorossa oli sievä rautias suomenhevonen, tamma Tuulen Venla. Tamma oli kuulemma hieman itsepäinen luonteeltaan, mutta piti erityisesti esteistä. Vastapuolena sitten se ei aina malta esteillä kuunnella. Olin jo valmiiksi suunnitellut hommaa valmennukseen ja tyytyväisenä havaitsin, että se olisi aivan loistavaa harjoitusta tammalle, joka ei aina malttanut odottaa. Milla oli jo verrytellyt Venlan valmiiksi treeniä varten kun taas itse pääsin rakentelemaan tehtävää. Siihen kuului peräti yksi este pitkällä sivulla ja lisäksi toisella sivulla viisi kavalettia kulmat toisiaan vasten käännettynä. Venla liikkui mukavan reippaasti eteenpäin Millan alla ja vastasi apuihin hyvin, vaikka erityisesti pienemmillä kaarteilla se hieman vastusteli sisäpohjetta. Tehtävät suoritettaisiin tänään pääasiassa ravissa. Koska hevonen ei malttanut oikein kuunnella ratsastajaa esteillä kuulemma, ravissa hyppääminen oli täydellinen tehtävä pakottaa hevonen kuuntelemaan. Normaalistihan esteet ylitetään laukassa ja jotta hevonen pysyisi ravilla, sen piti kuunnella selässä istuvan ohjeita. Toisella pitkällä sivulla olevat kavaletit sisälsivät sunnanmuutoksen joka kohdassa, alkuun tätä suoritettaisiin laukalla (joka kavaletin päällä vaihto) ja mikäli Venla alkaisi kuunnella kunnolla, myös ravissa. Alkuun Milla sai jatkaa esteen jälkeen laukassa, mutta hypyn piti tapahtua ravissa. Venla ei oikein ymmärtänyt tätä vaan koetti sitkeästi tarjoilla laukkaa ennen estettä. Parilla ensimmäisellä kerralla se vain pidätteestä huolimatta nosti laukan, jolloin pyysin Millaa tekemään voltin joka kerta kun tamma tarjosi laukkaa. Pikku hiljaa Venla alkoikin ymmärtää, että laukan tarjoamisesta se ei päässytkään hyppäämään vaan joutui tekemään kiemuroita ja ravissa lähestyminen alkoi sujua. Komensin Millaa ottamaan seuraavaksi hypyn kokonaan ravissa, samoin kuin toisen pitkän sivun. Tällä kertaa Venla ymmärsi saman tien mitä siltä haluttiin, mutta ei tuntunut oikein haluavan tehdä niin. Milla joutui tekemään tosissaan töitä saadakseen Venlan pysymään ravissa myös esteen jälkeen. Tamma ymmärsi kyllä, mitä ratsastaja siltä halusi, mutta se innostui hyppäämisestä niin kovin, ettei millään meinannut totella. Vasta, kun komensin Millaa ottamaan ohjasta kertaalleen niin, että tuntuu, ajattelemaan toki samalla vatsalihaksilla takaisinpäin, mutta Venlan piti ymmärtää, ettei se voinut vain juosta apujen läpi. Hetken taistelun perästä Venla totesi, että Milla oli tosissaan. Vaikka ratsukolla oli ongelmansa, kokonaisuudessaan valmennus sujui todella hyvin. Venla hyppäsi hyvin ja suurimman osan aikaa kuunteli nätisti Millan apuja – onnistunut valmennus siis!

Kouluvalmennus 15.7.2015, valmentajana Assi, 207 sanaa
Viikonlopun ensimmäinen valmennettavani oli Allim’s tallin Milla ja hänen kaunis suomenhevostammansa Tuulen Venla. Aloittelimme painavista pilvistä huolimatta kentällä, sillä pitkän maneesikauden jälkeen jokainen hetki ulkona treenaamisesta täytyy käyttää hyväkseen. Kävimme ensin ratsastajan kanssa lävitse, missä mahdolliset ongelmat esiintyvät. Jääräpäinen Venla oli Millan mukaan viimeaikoina hieman takkuillut rehellisen taipumisen kanssa, joten päätimme ottaa tunnin aiheeksi avotaivutukset. Alkuraveissa ongelman jo huomasi, sillä Venla olisi mieluummin jäänyt kulmissa ulko-ohjaan kiinni eikä tamma taipunut rehellisesti sisäpohkeen ympäri. Lähdimme lämmittelyjen jälkeen ensin ympyrälle, jossa haimme vasta-asetusten avulla tammaa hieman paremmin irti ulko-ohjasta. Ympyrätyöskentelyssä Milla saikin jo paremmin Venlan pehmenemään, mutta parhaimpiin tuloksiin pääsimme vasta avotaivutuksissa. Millan tehtävänä oli antaa taivuttavan pohkeen avut pätkissä, sillä painamaan jäädessä Venla tuntui jäävän kuuroksi pohkeelle. Nopeutuneiden apujen ja päättäväisen ratsastuksen seurauksena Venla alkoi vähitellen antamaan rungostaan myöten, ja avotaivutuksen laatu parani aivan huimasti. Molempiin suuntiin taivutusten jälkeen siirryimme pois taivutuksista ja otimme loppuun laukkatyöskentelyä. Venla kulki nyt alku tuntiin verrattuna monin kerroin rennommin ja yhteistyöhaluisemmin, ja laukassa tehtyjen loivien kiemuraurien usein vaikeat vaihdot käynnin kautta sujuivat aivan kevyesti. Milla sai myös omat apunsa annettua paljon jämptimmin, minkä ansiosta Venlakin alkoi kuunnella vielä asteen paremmin, mitä ratsastaja sanoikaan. Lopettelimme tämänkertaisen valmennuksen kevyeen loppuraviin, jossa niin ratsastajasta kuin ratsusta näki, että töitä on tehty mutta hyvällä meiningillä. Hienoa!

Estevalmennus 1.7.2015, valmentajana Afrodite, 243 sanaa
Kun Venla ja Milla saapuivat kentälle, autoin Millan selkään ja käskin Millan verrytellä Venla itsenäisesti. Samalla minä kokosin tämän päivän radan, mikä ei ollut niinkään pitkä, mutta siinä oli pari vaativampaa tiukkaa mutkaa. Kun olin saanut radan kootuksi, katselin hetken Millan ja Venlan menoa, mutta pian kehotin heitä ottamaan verryttelyyn mukaan pienen ristikon. Venla näytti vielä sileällä melko tahmealta, mutta koko sen olemus muuttui heti pienen esteen nähdessään. Venla oli esteellä melko vino ja käskin suoristaa sen kunnolla ennen estettä. Nostin esteen pystyksi. Pysty oli jo noin kahdeksassakymmenessä senttimetrissä. Venla tuli muutaman ensimmäisen kerran melkoisella jyrinällä esteelle. Se ei käyttänyt kunnolla selkäänsä, vaan otti koko ajan vain selättömiä hyppyjä. Käskin ottaa paljon enemmän kontaktia Venlaan ja pidättää kunnolla istunnalla ennen estettä. Tulitte uudelleen. Venla oli hieman rauhallisempi, mutta otti silti suurimmaksi osaksi pidätteet kuuroille korville. Saitte tulla pystyä siis edelleen, niin kauan kunnes Venla malttaisi ja olisi kokonaan hallinnassa. Jouduit tekemään hieman ronskimman pidätteen, joka tehosikin Venlaan. Saitte pitää pienen paussin, ennen radan hyppäämistä. Näytit Venlalle muutaman esteen, mutta eihän se niistä mitään sanonut. Kun olitte ehtineet hengähtää tarpeeksi, aloitimme hyppäämään. Rata alkoi kaarevalla pysty linjalla. Linjassa ei ollut mitään ongelmia. Seuraavana oli tavallinen, yhden askeleen sarja ja sen jälkeen melko tiukka käännös oikealle, jonka jälkeen tuli okseri. Okserin jälkeen taas linja ja rata loppui mustavalkoiseen okseriin. Venla mennä puksutti radan tasaisesti ja sopivaa vauhtia. Sarjalle ensimmäinen hyppy meni hieman pohjaan, joten saitte sen tulla vielä lopuksi uudelleen. Muuten olimme Venlaan oikein tyytyväisiä.

Kouluvalmennus 24.6.2015, valmentajana Siiri, 343 sanaa
Olin tullut aikaisin lauantaiaamuna hoitamaan Venlaa. Päivän valmennettava ratsastaja oli sairastunut, mutta lupasin itse käydä Venlan kanssa muutaman koululiikkeen läpi. Kun olin saanut Venlalle varusteet päälle, lähdin taluttamaan sitä kentälle. Hyppäsin tamman selkään ja lähdin kävelemään eteenpäin. Tamma lähti kulkemaan melko hitaasti, ja sitä sai ensin lähes potkia hereille. Venla kuitenkin tuntui uskovan ratsastajaa ja lähti pian kulkemaan hieman reippaammin. Otin pian ohjat tuntumalle ja olin nostamaisillani ravin, kun tamma tuntui painavan ohjalle ja lähtevän kyllä raviin, mutta ratsastajaa se ei meinannut kuunnella ensin millään. Ohjasin tamman kovilla avuilla volteille, ja lopulta se rentoutui huomattavasti suustaan. Kaikin puolin minusta tuntui, että pääsimme todella vähällä testaamisella. Kuljimme ravissa tehden pääty-ympyröitä ja loivaa kiemurauraa, ja tamma tuntui hiljalleen lähes rentoutuvan. Yhäkin se oli varuillaan, mutta vaikutti tottelevan apuja hyvin. Lähdimme tekemään siirtymisiä, jotta tamma pysyisi kuulolla koko ajan. Pysähdyimme, peruutimme, nostimme ravin, kuljimme muutaman askeleen laukkaa ja pysähdyimme taas. Jatkoimme erilaisia siirtymisiä jonkin aikaa, kunnes tamma tuntui olevan valmiina hieman haastavampaan harjoitukseen. Kävelimme hetken aikaa uralla, kunnes aloin tehdä pitkän sivun alusta avotaivutuksia. Tamma ei meinannut ensin rentoutua kaulasta vaan se kulki lähes pohkeenväistössä jonkin aikaa. Sain hevosen kuitenkin lopulta taipumaan koko vartalostaan, ja pian avotaivutukset tuntuivat selästä käsin todella hienoilta. Jatkoimme avotaivutuksia hetken aikaa uraa myöten, kunnes lähdimme seuraavalta pitkältä sivulta tekemään sulkutaivutuksia samalla tavalla. Ne tuntuivat menevän heti alusta asti helpommin kuin avotaivutukset, ja tamma kulki hienoilla askelilla eteenpäin. Teimme sulku- ja avotaivutuksia vaihdellen ihan sen mukaan, miten päätin juuri ennen pitää sivua. Tamma oli todella hyvin kuulolla, ja taivutukset sujuivat mallikkaasti, vaikkakin välillä kesti jonkin aikaa, ennen kuin tamma taipui koko vartalostaan. Kun taivutukset tuntuivat olevan kaikin puolin valmiita, siirryimme vielä hetkeksi laukkaympyrälle. Pidin erityisesti huolta siitä, että tamma liikkuisi ilmavasti ja rennosti ja että tamman tempo pysyisi koko ajan samana. Laukkasimme ympyrällä jonkin aikaa vaihtaen välillä suuntaa, kunnes oli aika lopetella. Siirryimme takaisin uralle ja annoin tammalle pitkät ohjat. Se oli pienestä niskuroinnista huolimatta suoriutunut valmennuksesta hyvin. Kävelimme hetken aikaa ympäri kenttää, kunnes pysäytin tamman ja hyppäsin alas sen selästä. Taputin tammaa kaulalle hienosta suorituksesta ja lähdin taluttamaan sitä takaisin talliin.

Kouluvalmennus 15.6.2015, valmentajana Tarla, 202 sanaa
Tällä kertaa valmennukseeni oli saapunut suloinen suokkitamma Venla, joka mulkoili minua hiukan nyreästi astellessani kentälle. Pyysin ratsastajaa ottamaan ensin parit pysähdyksestä käyntiin siirtymiset, jotta pidätteet olisi ratsastettu suurinpiirtein läpi. Muistutin ratsastajaa käyttämään hiukan enemmän vatsalihaksia pysäytyksessä ja pian Venla jäikin paljon paremmin paikoilleen. Siirryimme ottamaan kevyttä ravia niin, että molemmille pitkille sivuille tuli kolmikaarinen kiemuraura. Venla tahtoi aluksi jäädä juntturoimaan asetukseen myöntymisen kanssa, mutta alkoi pikku hiljaa nöyristyä ja asettua kauniisti. Tästä kiitokseksi pidimme välikäynnit, jonka aikana selitin lopputunnin tehtävän: etuosakäännös pitkälle sivulle, keskihalkaisijalle ravissa ja pysähdys. Etuosakäännöksen vastakkainen sivu tuli laukata niin, että keskelle sivua sai pyöräytettyä ympyrän. Tämän jälkeen tehtävä alkaisi alusta. Muistutin ratsastajaa käyttämään istuntaansa paljon, joka auttoikin etuosakäännöksessä kivasti. Raviin siirtyminen jäi löysäksi, jonka takia koko halkaisija lähti vinoon. Laukka nousi kivasti, vaikka turhan kovan temmon takia ympyrä paisui toiseen suuntaan. Käskin olla tarkkana valmistelujen kanssa ja päästin ratsukon koettamaan onneaan uudelleen. Etusosakäännös ei selvästikään ollut enää Venlan mieleen ja ratsastaja joutuikin olemaan erittäin topakkana, ettei hevonen lähtenyt koikkaroimaan omille teilleen. Valmistelut olivat selvästi paremmat ja hyvän siirtymisen vuoksi myös halkaisija oli siistimpi. Laukka ja ympyrä tuli ihan kivasti, jonka vuoksi saatoimme alkaa hölläämään tunnin loppua kohden. Otimme samaa tehtävää vielä toiseen suuntaan peilikuvana, kunnes olikin aika lopetella.

Estevalmennus 9.6.2015, valmentajana Suba, 217 sanaa
Allim'sin kentälle oli tänään kasattu puomeja ja tolppia oikein mukava määrä. Tallista ulos porhalsi Milla ja rautias suomenhevostammansa Venla. Milla hyppäsi ratsunsa selkään ja aloitti alkuverryttelyn. Itse siirtelin puomeja ja tolppia oikeille paikoilleen tämän päivän harjoituksia varten. Samalla Milla kertoi minulle Venlasta ja heidän yhteisestä taipaleestaan. Tamma vaikutti heti alkuun varsin mukavalta tapaukselta. Kasasin kentälle jumppasarja, joka sisälsi erilaisia välejä. Alussa oli kolmen esteen innari, josta tulisi yksi askel pystylle. Pystyltä tulisi vielä ratsastaa kaksi askelta okserille. Aloitimme niin, että kaikki esteet olivat ristikkoja. Venla innostui silminnähden hyppäämisestä, mutta Milla sai sen pysymään hanskassa ja ponnistuspaikat osuivat kohdalleen. Tamma myös nosteli jalkojaan hyvin, eikä kolistellut puomeja. Seuraavaan suoritukseen nostin kaikki muut esteet pystyiksi, mutta viimeinen nousi jo okseriksi. Innostunut tamma laukkasi hieman reippaammassa temmossa ja ajautuikin ehkä hieman turhan lähelle viimeistä estettä. Etupuomi kolisi, mutta pysyi kuitenkin kannattimillaan. Kehotin Millaa lähetymään uudestaan ja pitämään tammansa rauhallisemmassa laukassa. Nyt paikat osuivat taas kohdilleen. Loppuun nostin esteet, innaria lukuunottamatta, tamman kilpailutasolle. Samalla pidensin hieman välejä, jotta ne eivät kävisi liian ahtaiksi. Ratsukko lähetyi hyvässä vauhdissa ja paikatkin osuivat, mutta jostain kumman syystä okserin takapuomi kuitenkin kolahti alas. Vielä yksi kerta, sanoin. Milla ratsasti tammansa sisään rauhallisessa, mutta kuitenkin tarmokkaassa laukassa. Okserilla hän vielä avitti hieman näpäyttämällä raipalla. Kaikki esteet sujuivat oikein hienosti. Olin tyytyväinen ja jätin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti.

Kouluvalmennus 6.6.2015, valmentajana Suba, 201 sanaa
Allim'sin kentällä minua odotti tuttu pari, Milla ja Venla. Ratsukko oli jo verryttelemässä, kun itse saavuin paikalle. Milla tervehti minua iloisesti ja jatkoi verryttelyä. Tällä kerralla vuorossa oli kouluvalmennus. Olikin kiva päästä näkemään, miten ratsukko toimii toisessa lajissa. Tänään olin suunnitellut tunnin aiheeksi pohkeenväistöjä ja avo- sekä sulkutaivutuksia. Aloitimme heti, kun Venla oli tarpeeksi vertynyt. Ensimmäisenä tehtävänä oli pohkeenväistöä pitkillä sivuilla uralta kentän keskelle ja takaisin uralle. Venlaa selkeästi hieman kiukutti käynnissä tehtävät väistöt ja se ilmaisikin mielipiteensä viskomalla päätään ja kiemurtelemalla miten sattuu. Kehotin Millaa ratsastamaan hieman reippaampaa käyntiä, jotta kiemurtelulle ei jäisi aikaa. Muutaman kerran jälkeen Venla alistui omistajansa tahtoon ja väistöt sujuivat suht hyvin. Ravissa alku oli jo heti helpompaa. Vieläkin Venla aavistuksen protestoi, mutta huomattavasti vähemmän. Muutaman hyvin onnistuneen raviväistön jälkeen siirryttiin avoihin ja sulkuihin. Aluksi avotaivutusta käynnissä. Pituushalkaisijaa pitkin Millan tuli ratsastaa ja edetä avotaivutuksessa. Venla oli melko hyvin kuulolla ja pysyi miltei koko ajan kolmella uralla sekä polki tarmokkaasti jaloillaan. Sitten oli ravin vuoro. Hieman Venla katosi reitiltä vauhdin kasvaessa, mutta muutaman yrityksen jälkeen reitti oli taas selvä. Loppuun vielä muutamat sulkutaivutukset. Venla oli väistöistä ja avoista muuttunut hyvin letkeäksi ja taipuisaksi, joten sulut onnistuivat helposti, niin ravissa kuin laukassakin. Tyytyväisenä jätin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti.

Estevalmennus 2.6.2015, valmentajana Pierre, 227 sanaa
Olin kasannut Millalle ja tämän suomenhevostamma Tuulen Venlalle pienen kavalettiharjoituksen, jota ennen ratsukko kuitenkin verrytteli käynnissä ja ravissa puomien avulla. Tamma oli päättänyt olla mahdollisimman rasittava tänä päivänä, eikä tämä meinannut tehdä edes yksinkertaisia voltteja tai kääntymisiä kunnolla, vaan pisti vastaan asiassa kuin asiassa. Päästessään puomeille Venla kyllä yritti kaikkensa, mutta tahtoi kuitenkin päättää itse, mistä kulmasta puomeille tullaan ja minkälaisessa tahdissa. Millalla oli täysi työ saada hevonen aisoihin, mutta päättäväinen työ kantoi hedelmää, ja pientä edistymistä oli havaittavissa. Venla kuitenkin asteli puomeille tarkasti ja varmasti, eikä aikonutkaan hipaista niitä jaloillaan, mistä täytyy pientä plussaa antaa. Käskin ratsukon tulla seuraavaksi kaarevalle uralle sijoittamalleni kavaletille. Laukkaa nostaessa tamma tuntui aluksi vain kiihdyttävän ravia, mutta löytyi se laukka sieltä lopulta, vaikka olisin toivonut sen olevan huomattavasti menevämpää ja paremmin pyörivämpää. Muutaman kavaletin jälkeen Venla alkoi hieman antaa periksi ja kuunnella enemmän ratsastajansa apuja, joten pääsimme työstämään myös kavaleteista hieman isompia esteitä. Pitkällä sivulla oli kolmen esteen sarja, jolle Milla ohjasi tamman isoliikkeisessä mutta hallitussa laukassa. Hypyt Venla hoiti hyvin alusta loppuun asti eikä alkanut kesken kaiken hätiköimään, mutta esteiden välillä tämä laukkasi hieman vinosti, minkä käskin Millan korjata seuraavalla kerralla pohkeiden avulla. Toinen kerta sujuikin jo paremmin, ja siirryimme loppuvalmennuksen ajaksi työstämään yksinkertaista laukkatehtävää, jossa tarkoitus oli saada hevonen asettumaan hyvin pääty-ympyrällä. Venla liikkui ympyrällä alkutuntiin verrattuna huomattavasti halukkaammin ja parin hyvin sujuneen kierroksen jälkeen ratsukko aloitteli itsenäiset loppuverryttelyt.