Speak of the Devil

Utelias silmäpari tarkkailee sinua kaltereiden lävitse. Menet lähemmäksi ja siro pää työntyy luukusta nuuhkimaan sinua. Nostat kättäsi ja annat ponin tutkia sitä. Kosketat ponin turpaa ja silittelet sen päätä. Hivutat kättäsi ylemmäs. Tuuhean otsatukan alta löytyy rikkinäinen kuu. Hivelet sitä hetket ja nostat kättäsi vielä hieman ylemmäs. Ruunikko repäisee päänsä taivaaseen ja perääntyy takaisin karsinaansa. Ihmettelet tapahtunutta ja peräännyt itsekin hieman kauemmaksi. Katselet vielä hetken ponia, joka mulkoilee sinua karsinastaan epäluuloisena.

Hoitaessa Teviksi kutsuttu poniherra osaa käyttäytyä suhteellisen mallikkaasti. Harja saa kulkea kaikki tarvittavat paikat läpi, lukuun ottamatta korvan tauksia – silloin pää nousee taivaisiin. Poni saattaa hieman kiemurrella mahan harjauksessa, mutta asia korjaantuu, kun harjailee hieman kovempaa. Jalat nousevat mikäli ei ole paha päivä, silloin poni pyörii karsinassa ja leikkii potkivansa – tämän korjaamiseen riittää tiukka komennus – ehkä kaksi – äänen kanssa. Ponia ei tarvitse pelätä, sillä tämän huomatessaan sen piruus kuoriutuu. Tevi on erittäin helppo varustaa. Satulan se ottaa mukisematta selkään, mutta pitää muistaa olla kiristämättä vyötä tarvittavaa enempää. Kun suitsia laittaa, voi hyvin laittaa ohjat kaulalle ja heittää päitset kokonaan pois. Poni laskee päätänsä, jotta saat niskahihnan korvien taakse ja otsatukan pannan alta pois, mutta tämän jälkeen korjauksia on enää hankala tehdä sen nostaessa päänsä yläilmoihin.

Mikäli olet lähdössä taluttelemaan ponia, suosittelen mukaan saappaita ja tukevia hanskoja. Tevi kyllä kulkee vierelläsi nätisti, mutta säikkyy helposti kaikkea uutta. Jos esimerkiksi olet viemässä ponia tarhaan ja matkanvarrelle on ilmestynyt kottikärryt, jotka eivät olleet siinä eilen – poni saa hepulin. Tämä on todella tyhmää käytöstä herralta ja sitä yritetään karsia pois, mutta toistaiseksi ”säikkyilyn” kanssa pitää oppia elämään. Poni kulkee suitset päässä yhtä nätisti kuin riimullakin. Vihreät niityt tai tienvarret eivät kuitenkaan saa Teviä poikkeamaan tieltään, vaan se jatkaa matkaansa taluttajansa perässä nöyrästi.

Ratsastamaan lähtiessä Tevi on kuin räjähtämistä odottava pommi. Se odottaa kiltisti vyön kiristyksen ja selkään nousun ajan. Liikkeellekin se lähtee hieman madellen ja hoputuksilta ei säästytä edes lämmittely laukoissa. Lämmennettyään on pommin räjähdys lähellä. Poni kulkee kuin vieteri ja on epämukava ratsastaa. Siinä on sitten kaksi vaihtoehtoa – joko odotan räjähdystä tai purat koodin = rentoutat ponin, eikä minulla ole mitään hajua miten se onnistuu. Räjähdys ei ole kuitenkaan yhtään paha vaihtoehto, jos jaksaa pidellä ylimenohaluistamaratoonilaukkaponia. Tevi hakeutuu aina muotoon, meni sillä pienet tai isot, mutta peräänannosta ei viitsitä edes mainita. Maneesin nurkat ovat pelottavia ja jos jotain uutta löytyy, sitä täytyy pelätä koko ratsastuksen ajan. Parhaillaan poni menee joko kentällä tai maastossa – mikäli sinua ei haittaa että ravi ja laukka ovat pää-askellajeina. Kunhan herran (ja hänen metkut) oppii tuntemaan, taipuu poni mitä kauneimpaan asentoon ja liikkeet ovat suorastaan taivaallisia. Esteillä ponille on jopa hyväksi kuumuminen, nimittäin ilman sitä voi olla vaarallisia tilanteita sen rysähtäessä esteiden sekaan. Tevin askeleet ovat ihanan (pyöreän pikkuponin) tasaiset ja mukavat istua ilman satulaa – mikäli pää kestää vauhdikkaan menon. Pienille ratsastajille loistopeli taluttajan kanssa, osaa se nimittäin kulkea rauhassakin.

                 

Sukutaulu ja jälkeläiset

Sukuselvitys